Saturday, September 13, 2008

255 päivää, 20 tuntia, 25 minuuttia, 30 sekuntia.

Käväisinpä tuossa ohi kulkiessani Tampereen yliopistolla kysäisemässä sitä viime keväistä valintakoettani. Vastausanalyyseineen maksoi yhteensä 13 euroa, mikä tuntuu suorastaan ryöstöhinnalta sellaisesta roskakasasta. Enkä nyt tietenkään tarkoita sitä vastausanalyysia. En ole vielä saanut itseäni käymään sitä ajatuksen kanssa läpi, selasin vain nopeasti, että oho, onpas mennyt huonosti.

Aavistelin jo keväällä tämän kohutun tasa-arvolain mukanaan tuomien muutosten aiheuttavan muutoksia myös tuleviin valintakokeisiin. Näin ilmeisesti onkin, mikäli nyt siihen papereita kaupanneeseen mukavaan sihteeritätiin on uskominen. Kysäisin pois lähtiessäni, josko uusia hakuoppaita olisi jo painettu, johon täti sitten vastasi, että ei vielä, mutta että tänä vuonna lääketieteen hakuohjeet julkaistaankin hiukan aiemmin muuttuneiden menetelmien vuoksi. Lisäinfoa olisi kuulemma lupa odotella jo lähiaikoina, mutta itse en ole sitä vielä onnistunut bongaamaan.

En oikein osaa päätellä, mitä ne muutokset voisivat olla. Oma katseeni kohdistuisi ehkä ensimmäisenä Galenokseen, siihen epätasa-arvon kulmakiveen, mutta toisaalta en jaksa oikein uskoa, että se poistuisi pääsykoemateriaalivalikoimasta kokonaan. Tosin, eihän tuohon viime kevään kokeeseenkaan monen lauseen verran sitä Galenosta tarvittu, jota suunta lienee juuri tällainen aineistokoe, johon sitten pieneltä osin tarvitsee tuekseen jotain ulkopuolista lähdettä. Itselleni tämä ei todellakaan ole ongelma, luen nopeasti ja olen omasta mielestäni melko hyvä löytämäänkin teksteistä olennaisen. Viime keväisestä artikkelista suorastaan pidin. Olisihan se helpotus, ettei tarvitsisi osata ulkoa hirveää määrää nippelitietoa, mutta toisaalta en usko, että pelkkä tällainen improamista vaativa aineistokoe riittäisi yksin karsivaksi tekijäksi. Mitä sitten tilalle, lisää helvetin vaikeita laskujako?

Helvetin vaikeista laskusta puheen ollen, taistelin aikani sen Fysiikka-sarjan mekaniikkaosion kanssa, vaivuin välillä jo epätoivoon ja sain aikaan muutaman ärsyttävän riidan kotiopettajani kanssa. Sitten sisuunnuin, matkustin junalla kolmesataa kilometriä ja lainasin kirjastosta Physica-sarjan kyseiset osiot. Eivät ne kirjat toki matkustamisen ainoa syy ollut (sen verran osaan kuitenkin laskea, että tiedän sen kannattamattomaksi), mutta kuulostaapa hienommalta. Pääsin samalla käymään kotona. Nyt olen, harvinaista kyllä, saanut täällä jopa hommia tehdyksi. Yleensähän täällä ei onnistu mikään muu kuin tokkurainen kattoon tuijottaminen ja koirien ulkoiluttaminen. Mekaniikkaa olen taistellut eteenpäin jo pitkän pätkän, mikä tuntuu kyllä melkoiselta erävoitolta. Oman tukensa taisteluun antoi Glenbrook High Schoolin omasta mielestäni loistavan selkeä Physics-sivusto, jonka ansiosta olen oikeasti ensimmäistä kertaa ymmärtänyt asioita, mikä sitten on omalta osaltaan helpottanut tehtävien tajuamista. Joskus selvästi kannattaa vaeltaa sinne lähteen alkupäähän, vaikka tuntuisikin vastenmieliseltä.

Se jaarittelusta tänään. Tuntuu taas vähän paremmalta.