Ei se sitten ihan putkeen mennyt. Se tentti nimittäin.
En tiedä, voiko kaksikymmentäkolmevuotiaana puhua vielä radikaalista vanhenemisesta, mutta muutos kahden vuoden takaiseen on silti hämmästyttävä. Tein silloin laajan kirjallisuuden tentin yövuoron päätteeksi ja suorastaan nautin siitä flowsta, jonka väsymys minulle tuotti. Tentti meni valehtelematta täydellisesti ja tiesin jo papereita palauttaessani pärjänneeni.
Viime perjantaina sen sijaan taistelin unta vastaan koko kolmetuntisen, jonka tenttisalissa vietin. Ensimmäisen nelisivuisen esseen sain vielä kohtuullisen vaivattomasti tuotettua, mutta seuraavien kohdalla puhti loppui kuin seinään. Se on kuulkaa jännä tunne, kun yrittää kirjoittaa aiheesta "sukupuolisopimus-käsitteen hyöty akateemiselle tutkimukselle sekä sukupuolisopimuksen historia ja sisältö Suomessa" tuntien vääjämätöntä pakkoa sulkea hetkeksi silmät kyetäkseen keksimään edes yhden lauseen. Siis lauseen. Ainoa ajatus viimeisten kahden esseen kohdalla oli, että "keksi joku lause. toinen lause. yhdistä ne".
Noh. Lähetin jo tentaattorille sähköpostia, että ei kannata tuhlata aikaa niiden vastausten tarkastamiseen. Jos vaikka jonkun esseen sitten kirjottaisin.
Heips, siitä lukusuunnitelmasta kyselit jokin aika sitten. Kehottaisin keskittymään nyt syksyllä kemiaan ja fysiikkaan, Galenosta jää aikaa lukea sitten kun pääsykoekirjat julkaistaan (kaiketi marras-joulukuussa). Viitenä päivänä viikossa riittää vallan mainiosti - tai ainakin luulisi riittävän! Älä nyt ainakaan enempää lue että jaksat sitten keväälläkin lukea.
ReplyDeleteVoin kertoa miten itse rakensin lukusuunnitelmaani, jos saisit vaikka vinkkejä.
Me käytiin valmennuskurssilla Galenos seuraavasti läpi (lukujen numerot): 2.1-2.5, 2.8-2.10, 5, 6.1-6.3, 6.6, 7 (solu, kudokset, iho, ulkoiset uhat - biologia); 3.2, 3.4-3.5, 15.1 (solun fysiikkaa, energian käyttö - fysiikka); 1.1-1.4 (kemian perusteita, sidokset, funktionaaliset ryhmät - kemia); 8.1-8.8, 19 (hermosto ja aistimet, muisti ja oppiminen - biologia); 1.5-1.6 (kemialliset reaktiot, reaktioyhtälö, ainemäärät - kemia); 7.3-7.4 (ihminen ja fysikaaliset uhkatekijät - fysiikka); 9.1-9.2, 9.6-9.7, 10.1-10.3, 10.6-10.9 (hengitys ja verenkierto - biologia); 1.7 (biomolekyylit - kemia); 8.2 (aistit - fysiikka); 13, 17, 18 (elimistön tiedonvälitysmenetelmät, vuorovaikutuksia - biologia); 1.8-1.9 (vesiliuokset, pH - kemia); 1.10 (pH, suolat, liukoisuus - kemia); 9.3-9.5, 10.1, 10.4-10.5 (hengityksen ja verenkierron fysiikkaa - fysiikka); 11, 12, 14 (ruuansulatus, virtsaneritys, vesitasapaino - biologia); 4, 16 (solun tutkimusmenetelmät, radiologinen kuvantaminen - fysiikka); 1.11, 2.6-2.7, 7.2 (entsyymireaktiot, solun aineenvaihdunta, kemialliset uhkatekijät - kemia).
Listasta puuttuu joitakin lukuja ja jotkut luvut saattavat olla kahteen kertaan, mutta itse ainakin tykkäsin että valmennuskurssilla Galenos oli jaettu ihan fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Se mukavoitti omaa lukemista kun ei taas kerran tarvinnut lukea Galenosta kannesta kanteen.
Itse olen erittäin hyvä lipsumaan varsinkin itseni kanssa sovituista aikatauluista, joten tein lukusuunnitelman aina viikoksi kerrallaan. Sitten jos jotain jäi tekemättä niin yritin tehdä sen seuraavalla viikolla. Kokonaisuudessa luin Galenoksen 5 kertaa läpi: ensin selaillen (eli ei alleviivauksia eikä laskuja, mutta tein kysymyksiä sivujen ala- ja ylälaitaan) kaksi kertaa tammi-maaliskuussa, sitten kolmesti huhti-toukokuun aikana, ja tosiaan ei kannesta kanteen, vaan aina viikon aikana luin tietyt luvut kahteen kertaan läpi ja tein ahkerasti alleviivauksia sekä laskin laskuja, viimeinen rupeama oli käydä lähinnä vaikeimmat luvut läpi, ja onnistuin ymmärtämään nekin tekemällä marginaaleihin tiivistelmiä. Kopioin kopiokoneella anatomian kuvat, leikkasin niistä tekstit irti ja liimasin vihkoon - sitten vaan täydentämään.
Piirtelin paljon paperille (esim. aivohermot tai kaikki fysiikan "kirjainkoodit", eli esim. että taajuus = 1[f] = 1 Hz = 1s^-1) ja kiinnittelin niitä ympäri kämppää. Yritin keksiä kaikenlaisia vaihtelevia tekniikoita, sillä minulla on huono keskittymiskyky. Viiden kuukauden (no, tai oikeastaan kolmen kuukauden) intensiivisellä työllä (+ takana luonnontieteen opintoja yliopistossa) pääsin sisään. Huhti-toukokuussa lukeminen oli kokopäiväistä, en tehnyt mitään muuta. Fysiikka oli heikko kohtani, joten silloin tällöin istuin 8-tuntisia päiviä kirjastossa lukemassa fysiikan lukiokirjoja kannesta kanteen ja laskemassa lähes jokaista laskua.
Tsemppiä taas!